Katersugaatit
Nunap ukiuni 4.500-ni oqaluttuarisaaneranut tunngasut katersugaataapput nunatsinnit tamaneersut. Atortuusimasut ilaat Ammassalimmeersut Thulemeersullu 1880-1920-meersuupput. Nunasiaanerup nalaaneersut tassaanerupput atisat, sakkut atortullu. Aamma eqqumiitsuliat assillu amerlasuut pigineqarput.

Qallunaatsiaqarfinnik assaanerni nassaat katersat
Illukunit arlalinneersut. Immikkut taasariaqarput Gården under Sandet-imi Nipaatsumilu, tamarmik Nuup eqqaanniittuni, nassaat.

Gustav Holmip katersugai
Umiamik ilisimasassarsiornermi  1883-85  Ammassallip eqqaamiut qallunaallu ilisimasassarsiortut naapinneranneersut, anersaakkut inuunermut tunngasut atortuutillu assigiinngitsut il.il. Atortunik pinnersaaneq tunumiut immikkut alutornaatigaat.

Innaanganermiut 1900 missaani
Qaanaap eqqaa tassaavoq Inuit Nunatsinnut itsarsuarli isaaffiat. Maannakkut taavanimiut 1800-kkut naalerneranni aatsaat kitaamiunut qanimut atassuteqalerput. Katersugaatit ukiunut ikaarsaarfiusunut takussutissaapput.

Qaannat
Qajaq issittumi piniartut isumassarsiullaqqissusiannut ilisarnaataalersimasoq Nunatsinni iluserilluinnartunngorsimavoq. Qajarpassuit katersugaataapput, amerlanersaat 1900-kkunneersut, ataaseq 1700-kunneersoq.

Eqqumiitsuliat katersugaatit
Katersugaatit ilagaat Aalup Kangermiup suliai kusanartorsuit. Eqqumiitsuliat kingulliit 1990-ikkunni eqqumiitsulioriaatsimut takussutissaapput.Sanalukkat amerlaqisut aamma katersugaataapput.

Assit katersugaatit
Amerlanersaat 1900-kkunneersut Nunatsinni tamaneersut, eskimuut qangaanerusoq inuunerannut nunasiaanerullu nalaani inuunermut takussutissat. Akiliilluni assit nuutinnerinik piniartoqarsinnaavoq. Kalaallip assiliisup John Møllerip assilisai 1889-1930-imeersut katersugaatit ilagaat.

Inoqarfinnit assaanerni nassaat katersat Kulturinit assigiinngitsuneersut: Saqqaq Independence I Independence II Dorsetit siulliit Dorsetit kingulliit Thule