Inuit Nutaat – Thulekulturi
1920-kkunni itsarnisarsiuut Thulemi Uummannap qaqqarsuata eqqaa-ni attakorsuarnik misissuipput. Kulturi siumugartik taaguuserpaat:
Thule-kulturi, samanersuaq Bering Strædep avannamut sineriaani pinngorfeqartoq.
Kristusip inunngornerata kingorna ukiut 800 aamma 1000 akornanni Inuit imaani piniariaaseqalerput arfanniarlutik. Piniagassarpassuit i-passuarnik piniarneqartalermata inuit amerlavallaalerlutik kangimut piniagassaminnik ujarlertalerput. Umiamik, qaannamik qimussinillu kangimut ingerlaartarput. Tamatuma nalaani silaannaq kissatsimmat Canadap avannaani immap sikua annikilliartulerpoq.
Inuit ukioq 1200 missaani Thulemut anngukkamik tamatuma inutoqai naapippaat, tassa Dorset-ermiut (Torngit) aammalu Qallunaatsiaat kujataaninngaaneersut. Inuit Issittup kangisissuani amerliartuinnarmata Dorset-kulturi ukiunik 2000-inik pisoqaassusilik peeruppoq. Dorsetkulturermiut Inuit taasarpaat Tunernik.
Thule-kulturip inui Inuit Alaskamiit Tunu ilanngullugu najugaqartut siuaasaraat. Tamaanimiut oqaasii Inuit-Inupiaat oqaaseraat, sumiorpaluutsit amerlallutik.
Thulemiit Kalaallit Nunaat kajallakkiartorlugu angalapput. 1400-kkunni inuiaat allat Tunup Avannaanut tikiupput, 1300-kkunni Nuup eqqaanut anngullutik. 1450 missaani Qallunaatsiaat peerupput, nunalu Inuit kisimik nunagilerpaat. Nunassiffigisami pissutsit piniagassallu ilikkarneqarput, assersuutigalugu Kitaani Kangerlussuup kujataani qimusseq atorneerulluni.
Sermersuaaraqarnerata nalaani (1350 – 1850) issileriartuinnarmat Avannaa qimagarneqalerpoq piniagassaqarluartut 1500-kkunniit ino-qarfiit alliartuinnalerlutik. Kitaani nunap timaani tuttorpassuit, paarnar-passuit eqaluppassuillu pissutaallutik nunasseriaaseq nutaaq pinngor-poq, ukiukkut sinerissami najugaqariarluni aasakkut nunap timaani najugaqartoqartalerluni.
Sumiluunnit piniagassat, pingaartumillu puisit, aniguinissamut pingaaruteqartorujussuupput. Puisinniartarnerup saniatigut piniarneqartarput arferit, aarrit, timmissat, umimmaat imaluunniit tuttut, uillunik naasunillu aamma katersisoqartarluni. Inuit inooriaasiat eqaatsuummat, arfernik tuttunillu piniaqatigiinnerup saniatigut inuit ataasiakkaarlutik puisinniartarput.
1600-kkunni Tunup Inngikitsulillu (Svalbard) akornanni europamiut annertoorujussuarmik arfanniartarput Davis Strædemilu ilisimasassarsiortoqartalerluni. 1700-kkunni arfanniartarneq Davis Strædemi ingerlanneqartalermat Kitaani Inuit attavigineqartalerput.
Thule eqqaalu 1500-1600-kkunni inuerussimasorinarpoq, 1700-lli missaani Kobber-Inuit Canadameersut takkupput. Taamaattumik Thulemiut oqaasii Kalaallit Nunaata sinnerani oqaatsiniit allaanerupput. 1850 missaani Kalaallit Nunaat Thulemiit sineriak sinerlugu Tasiilaq tikillugu inoqarpoq. 1860-kkunni Inuit angalaqatigiinnguit allat nutaat Qillarsuaq siuttoralugu Baffin Islandimiit Uummannamut anngupput.
1721-miit Kitaata sineriaa danskinit nunasiatut ingerlanneqalerpoq. 1894-imi Tunumi (Ammassalimmi) nunaqarfiit annersaasa nunngutaat inueruppoq 1909-milu nunaqarfik Uummannaq piniarfiilu nunasianngortinneqarput taaneqartalerlutik Thule.