Taakku angalanermut atortorisamik atortussaat namminneq pissarsiarisinnaasatik atorlugit, ilaatigut makku: qisuit qissiat, piniakkamik amii, ujalui, kigutaat, tuugaavi saarni arferillu soqqaat, suliarisarsimavaat.

Umiaq
Umiaq amerlanertigut 7-9 meterinik takissuseqakkajuppoq. Utsersoqigami 1,5-2 tons usisinnaasarpai. Umiap saarna amminik mersorlugit katitikkanik masajaatsulianik amerneqartarpoq.
Arfanniutiginerani angutinit anguartunit ingerlanneqartarpoq, angallatigineranili arnanit ipunneqartarluni.
Aammattaaq nunatta kitaani tatsinut itussullugu nunap timaani tuttuniarnermi atugaalluartarsimavoq.
Qangaanerusoq inalunnik katitikkanik kingusinnerusukkullu annoraaminermik tingerlaaserlugu tissiataarutigineqartarsimavoq.
 
Nunatta Kujataani 1920-kkunni aalisarneq inuutissarsiutigineqarnerulermat umiatsiat nalinginnaanerulermata umiaq atorneeruuppoq. Nunattali sinnerani ilaatigut 1950-kkut ilanngullugit atugaalluarluni.
Suli ullutsinni Alaskami Inuppiaat umiaq qangatut kapisilluni arfivinniarnermut atorpaat.
 
Qajaq
Qajaq tupinnaannartumik inerisagaavoq sila qanorluunniit ikkaluarpat atorneqarnissaminut naleqquttunngorsagaalluni.
Qajaq atuisussaminut naammattunngorsagaalluni/naammallilerluarlugu sananeqartarpoq. Qisunnik katitigaavoq puisillu amiinik amigaalluni.
Qajaq pingaarnerpaamik piniarnermut atugassiaalluni ineriartortitaavoq.
 
Qajaq atortuilu ukiut ingerlanerini pitsanngoriartuaartinneqarsimapput avatangiisit piniagassallu suuneri aalajangiisuullutik.
Aallaasit 1800-kkut qiteqqutisimalerneranni atugaalermata allannguutit ilaatigut makkuupput: Qisunnguamik aalajangikkamik “aquuteqalerneq”, taalutaqalerneq kiisalu aallaammut qaannami poortaqalerneq.
 
Kujataani 1920’kkunni piniartuunermit aalisartuunermut ikaarsaariarnermi qaannat pigineqartut ikileriarujussuarput.
Nunattali sinnerani umiatsiat atorneqaleriartornerat arriinnerummat 1960’kkut tikillugit qajaq suli atugaalluaqaaq.
Ullutsinni Upernaviup avannaani Avanersuarmilu suli qajaq piniarnermi atugaavoq
 
Qamutit qimussernerlu
Qamutit qanga allunaanik qilersorlugit napuliusersugaasarput. Taamaalillutik qeratavallaaratik maniitsukkut ingerlatigalugit aserujaanneroqqullugit.
Qanga saanernik tuugaanilluunniit perlaaqartarput, kingusinnerusukkulli savimineq ullumikkullu glasfiber atugaalluni.
Amerlanertigut qimmit 7-8 qimutsigineqartarput oqaatsit aalajangersimasut iperaatarlu atorlugit ingerlatinneqartarlutik – aqunneqartarlutik.
 
Qimmit qamutillu nunakkut sikukkullu piniarnermut aalisarnermullu atorneqartarput.
Qimussimik angalaneq ukiukkut sikusartoqarfiinnarni atugaavoq; Kitaani Sisimiuniit avannamut Avanersuaq ilanngullugu aammalu Tunumi. Avanersuarmi ukiup annersaa sikuusartumi qangaanilli angallannermut annertuumik pingaaruteqarnerpaasimavoq.
 
Qamutit assigiinngitsut pingasuupput. Avanersuarmiut qamutaat tannerpaapput sikuinnakkut sivisuumik angallataasarami kiisalu sikumi sermimiluunniit quppanik ikaagassaqartillugu piukkunnarsagaalluni. Kitaani qamutit naannerupput nunasiutikkuminarsagaallutik.
Qanga Ammassalimmi qamutit atugaat mikisunnguupput siui qummut samminerusut napariaalu atituut. Qanga qimmit ikittunguit (3-4) qimutsigisarpaat.
1930’kkunni qamutit anginerusut silittunik alaallit, tunu apportoorsuummat, aputisiutikkuminartuliat atugaalerput.
 
Umiaasat pujortuleeqqallu
1920 sioqqutitsiarlugu Kujataata kitaani saarullippassuaqalernerani umiaasat qisuit umianut taarsiullugit aalisarnermut angallassinermullu atugaajartulerput. Aallaqqaataani inuit namminneq sanasarpaat. 1920-kkunni umiaasat kujaaqanngitsut (naqqi toqqissut) atugaalerput. Europap kitaaniit aalisariat nunatsinnut pisalermata umiaasaat (Dory) assillillugit sanaartorneqalerput.
Taamani umiarsuarsuit saarullinniat inuttaat umiaasaaqqaniit umiarsuarmik eqqaanni aalitsattartorsuupput ningittakkersorlutillu.
 
1910-p missaani kalaallit saffiuut siulliit Danmarkimi maskinaliorfinni ilinniartinneqartalerput.
1920-kkunni kalaallit maskiinalinnik pujortuleerartaartalerput.
 
Umiaaqqat
1940-p missaani kangermiut Aron Nielsen Apollo Tobiassen-ilu siullersaallutik umiaaqqat ineriartortilerpaat. Kingorna nunarput tamakkerlugu siaruaappoq. Umiaaqqap ilusaa sannaalu umiamit, qaannamit umiaasaaqqamillu isumassarsiaavoq aallaaveqarlunilu. Akisunngilaq, sanalertoruminarluni aalisarnermut piniarniarnermullu naleqqulluartuulluni.
Aammattaaq immikkut oqilisakkat (maqittakkat) sananeqartarput nunap timaaliaallugit tasersiutigalugit tuttunniarnermi atugassiatut.
 
Umiaaraq tingerlaatissiamik amerneqartarpoq. Kingusinnerusukkullu atortussat nutaaliaanerusut, soorlu voksdug (annoraamineq gummitalik) atorneqartarluni.
Qanga kangermiut ilaasa umiaaqqatit tingerlaateqartittarpaat.
1950-ikkunni umiaaqqat aquuteralalertaganngorlugit suliarineqartalerput.